Lisäävän valmistuksen prosessit voidaan luokitella seitsemään kategoriaan:
Suorakerrostus
Suorakerrostus on 3D-tulostusprosessi, jossa kohdistettua lämpöenergiaa käytetään materiaalien yhdistämiseen, sulattamalla materiaalia samanaikaisesti sijoittamisen kanssa. Kohdistettu lämpöenergia tarkoittaa, että energialähde (kuten laser, elektronisäde, tai plasmakaari) on kohdistettu sulattamaan sijoitettavat materiaalit.
Suorakerrostus (DED)-prosessissa käytetään kohdistettua energiaa materiaalin yhdistämiseen sulattamalla, samanaikaisesti kun materiaalia syötetään kohteeseen kerros kerrokselta.
Prosessista on olemassa useita variaatioita: Syötettävä materiaali voi olla jauhetta tai lankaa ja lämpöenergia voidaan tuottaa laser- tai elektronisäteellä tai plasmakaarella. Eri valmistajat käyttävät eri variaatioita, vaikkakin laser lämmöntuottolähteenä ja jauhe materiaalina on yleisin tekniikka. Tulostettujen kappaleiden mikrorakenne on vastaavanlainen kuin sulattavilla jauhepetimenetelmillä ja teoriassa voidaan saavuttaa myös samankaltainen tarkkuus.
Koska DED-prosessissa materiaalia sulatetaan ja syötetään vain kohdealueelle, sillä on luonnollisia rajoituksia osien tyhjän päällä olevissa muodoissa. Jauhepetimenetelmissä jauhe toimii tukirakenteina joidenkin materiaalien osalta, mutta DED-prosesseissa tällainen luonnollinen tukirakenne puuttuu. Monimutkaisten rakenteiden haasteellisuus riippuu käytettävästä DED-prosessista.
Jauhetta materiaalina käyttävät DED-järjestelmät käyttävät jauheen sijoittamisessa kaasua, mahdollistaen materiaalin lisäämisen myös muille kuin vaakasuorille pinnoille. Teoriassa jauhetta käytettäessä on mahdollista sekoittaa useampaa eri jauhetta keskenään eri suhteissa materiaaliominaisuuksien muuttamiseksi. Tämä mahdollistaisi periaatteessa kappaleen, jolla on melto sisus ja kulutusta kestävä pinta.
Lankasyöttöisistä suorakerrostus prosesseista yleisin on WAAM (wire-arc additive manufacturing), jolla tarkoitetaan valokaareen perustuvia, hitsauslankaa materiaalina käyttäviä järjestelmiä. Vaikka WAAM -prosessit ovat vielä toistaiseksi suomalaisessa teollisuudessa suhteellisen harvinaista, löytyy lukuisista yrityksistä siihen kykeneviä järjestelmiä. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta järjestelmästä on hitsausrobottisolu, joka käyttää Fronius CMT -virtalähdettä. Myös muilta laitevalmistajilta löytyy käyttötarkoitukseen soveltuvia virtalähteitä.