Sideaineen suihkutus on kehitetty vuonna 1993 MIT:ssä Yhdysvalloissa. Prosessissa sijoitetaan nestemäistä sideainetta valikoivasti kerros kerrokselta, käyttäen jauhepetiä ”tulostusalustana”. Toimintaperiaate on tältä osin samankaltainen kuin perinteisissä mustesuihkutulostimissa. Jauhepeti toimii samalla tukirakenteena tulostetuille kappaleille poistaen erillisen tulostusalustan ja tukirakenteen tarpeen.

Prosessia käyttävissä laitteissa on tulostustaso, jota lasketaan jokaisen tulostuskerroksen jälkeen alaspäin. Samassa yhteydessä levitetään uusi jauhekerros alustan päälle mekaanista levittäjää käyttäen. Jauhekerroksen levittämisen jälkeen 3D-mallista siivutettu läpileikkaus tulostetaan sideaineella jauhepedin päälle. Jotkut järjestelmät käyttävät tässä mukana myös sideaineen kovetusta, esimerkiksi käytettäessä uv-kovettuvaa sideainetta. Tätä toistetaan kunnes kaikki tulostustyön osat on tulostettu. Joskus jauhe itsessään sisältää sideaineen ja tulostin levittää selektiivisesti vain sideaineen aktivoivaa liuotinainetta. Jotkut järjestelmät levittävät myös väriaineita sideaineen mukana tai sen jälkeen, joka mahdollistaa osien tulostuksen värillisenä.

Sideaineprosessiin perustuvia laitteita löytyy lukuisille eri materiaaleilla, esim. muovit, metallit, hiekka, keraamit. Jotkin materiaalit, kuten metallijauhe, voivat tarvita suojatun ympäristön, kuten suojakaasulla täytetyn suljetun kammion.

Joissakin tapauksissa käytetystä materiaalista tai käyttökohteesta riippuen ei tarvita välttämättä jälkikäsittelyä, kuten sideaineen kovetusta, materiaalipartikkelien sintrausta, tai toisen materiaalin imeytys huokoiseen kappaleeseen. Metallitulosteiden kanssa voidaan käyttää isostaattista kuumapuristusta (HIP) korkeamman materiaalitiheyden saavuttamiseksi. HIP:iä käytetään yleensä vasta sintrauksen jälkeen.